Ratarakennuttaja Sami Kiikeri

Uratarina Sami Kiikeri

"Sami on pohojalaanen peruskallio. Samilla ei ääni eikä verenpaine nouse, vaikka maailma ympärillä kuohuisi.” Näillä sanoilla esihenkilö on kehunut Samia, weladolaista projektipäällikköä. Ratarakennuttamisen ammattilaista on luonnehdittu myös pohjalaiseksi peruspakiksi, joka tarvitaan jokaiseen joukkueeseen. Millaisen urapolun varrella näin komeita kehuja pääsee vastaanottamaan? Annetaan Samin kertoa.

Miten olet alun perin päätynyt töihin ratahankkeisiin?

Päädyin rautatielle ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta vuoden 2010 tietämillä. Hain työharjoittelupaikkaa ”kissojen ja koirien kanssa” alun perin talonrakennusalalta, mikä olisi vastannut käynnissä olevia talonrakennustekniikan insinöörin opintojani parhaiten, mutta paikkaa ei vain löytynyt. Muutama viikko ennen harjoittelukauden alkamista koulun sähköpostiin tuli viesti, jossa tiedusteltiin kahta harjoittelijaa Seinäjoki–Oulu-ratahankkeen valvontaa hoitaneeseen yritykseen. Laitoin heti hakemuksen, vaikka kokemukseni rautateistä oli pelkästään matkustajan roolista.

Muistan vieläkin, miten haastattelussa kerroin moneen kertaan, että minulla ei ole sitten yhtään mitään kokemusta rautateistä ja luulin, että se olisi ollut este harjoittelupaikan saamiselle. Toisin kuitenkin kävi, josta olen yhä kiitollinen. Valvojaharjoittelusta alkoi uuden oppiminen, joka jatkuu edelleen ja varmasti tulee jatkumaan niin kauan kuin alalla viihdyn.

Miten asiantuntijuutesi on syntynyt?

Pohjakoulutuksena olen suorittanut ammattikoulun rakennusalan perustutkinnon, josta jatkoin ammattikorkeaan talonrakennustekniikan insinöörin tutkintoa suorittamaan. Ammattikorkea oli jo ammattikouluaikana mielessä, mutta muistan kirkkaasti yhden lisäkouluttautumisen motivaatiota vauhdittaneen tilanteen: Kävelimme työkaverin kanssa märkänä syyspäivänä työmaalta kohti taukotiloja ruoka- tai kahvitauolle märissä työvaatteissa. Matkalla näin, miten ”valkolakkiset” istuivat kuivassa, lämpöisessä toimistossa lämpöisten kahvikuppiensa kanssa.

AMK:n jälkeen mielessä oli vielä ylempi ammattikorkeakoulu, mutta se on ainakin toistaiseksi jäänyt. En ole ainakaan vielä kokenut sitä tarpeelliseksi työn takia.

Rautatiealalle ei Suomessa ole suoraa koulutusta, joten vuodet alalla ja töiden tekeminen ovat opettaneet parhaiten. Olen toiminut monissa eri tehtävissä, joista tunnistettavimmat ja pitkäkestoisimmat tehtävänimikkeet ovat olleet valvoja, projekti-insinööri ja projektipäällikkö. Näistä tehtävistä olen saanut hyvän pohjan rautatierakennuttamisen kokonaisuuden hahmottamiseen. Kokonaisuuden hahmottamisen on mielestäni yksi tärkeimpiä asioita tällä alalla, jossa on lukuisia yhteistyötahoja.

Mikä on ydinosaamistasi?

Ydinosaamistani on erilaisten hankintojen valmistelu ja ohjaus niin rakennusurakoissa kuin pienemmissä asiantuntijahankinnoissa. Vuosien kokemus ja tehtävien toistuvuus mahdollistavat ratarakennuttamisen ja -valvonnan kokonaisuuden hahmottamisen, mikä on hyvä pohja onnistuneille hankintatehtäville. Pystyn hyvin hahmottamaan, miten hankintapapereihin kirjatut asiat vaikuttavat maastossa tehtävään työhön ja toisinpäin, sekä tunnistan niistä aiheutuvia riskejä.

Myös erilaisten ongelmatilanteiden selvittelyt koen omakseni, sillä luonteeni on rauhallinen enkä osaa stressata. Koen mielekkääksi myös hankintalain juridisen puolen. En tokikaan ole juristi enkä tunne kaikkia hankintalain pykäliä, mutta pystyn muodostamaan ja perustelemaan kokemukseni pohjalta näkemyksen monista hankintalain käytännön kysymyksistä.

Mistä projektipäällikkönä huolehdit?

Projektipäällikön tehtävä on hahmottaa ja hallita projektin kokonaiskuva. Tärkein tehtäväni on toimia linkkinä asiakkaan ja omien kollegoideni välillä niin hyvässä kuin pahassa. Projektipäällikön tehtävä ei kuitenkaan ole tehdä tai tietää muiden töitä vaan huolehtia siitä, että asiat tulevat tehdyiksi.

Pyrin luomaan projektille rennon ja mukavan ilmapiirin, jossa jokainen kokee olevansa tarpeellinen ja saa kertoa oman näkemyksensä. Töistä stressaaminen ei kuulu tapoihini eikä mielestäni pitäisi kuulua kellään muullakaan. Nämä ovat kuitenkin vain töitä eikä niiden takia kannata yöuniaan menettää. Pyrin omalla esimerkilläni vaikuttamaan projektin yhteishenkeen ja ilmapiiriin. Mikäli projekti on pitkäkestoinen, niin pyrin järjestelemään tiimiläisille esimerkiksi yhteistä live-tekemistä. Eräällä projektilla oli käytössä yhteinen lähipäivä kerran kuukaudessa, jolloin kaikki kokoontuivat toimistolle. Tiimiläisille on selvästi merkityksellistä tavata työkavereitaan ja keskustella projektien asioista kasvotusten. Tämä koettiin erittäin hyväksi käytännöksi nykyaikana, kun valtaosa töistä suoritetaan etäyhteyksillä.

Miksi olet töissä juuri Weladolla?

Olen ollut Weladolla lokakuusta 2020 lähtien. Sitä ennen työskentelin kahdessa muussa rautatiealalla toimivassa yrityksessä. Jo näiden kolmen yrityksen välillä on ollut huomattavia eroja. Ensimmäinen työnantaja oli melko pieni toimija, joten toiminta siellä oli todella vapaata. Seuraavalla työnantajalla tunsin olevani vain pieni, merkityksetön osa isoa, monikansallista yritystä.

Vuoden 2020 aikana mitta ison koneiston rattaana tuli täyteen, ja lähdin kyselemään Weladolla työskentelevältä tutulta, että millainen paikka, olisiko töitä ja millaisia töitä. Pian löysinkin itseni Ilmajoen kotitoimistolta uuden työkoneen edestä istumasta. Kyllä siinä olikin ihmettelemistä, kun oli työntekijän perehdytystä, ohjausta, etuja jne. Tuohon aikaan Weladolla oli noin 150 työntekijää.

Työskentely Weladolla on yhä erittäin vapaata, vaikka henkilöstömäärä onkin kasvanut roimasti. Jossain määrin toivoisin, että johtamista olisi nykyistä enemmän, ja sitä myöden myös toimintamallit ja pelisäännöt selkeämmät kaikille, mutta nämä ovat makuasioita. Jos weladolainen tarvitsee apua tai neuvoa, niin sitä kyllä saa kysymällä aina johtoa myöden. Se on mielestäni hyvä asia, ettei yrityksen johtajisto ole työntekijöille vain nimiä ja naamoja kotisivuilla.

Miten Welado alustana tukee sinulle merkityksellistä asiantuntijuutta?

Tämänhetkinen työnkuvani on juuri se mitä haluan tehdä. Työ palkitsee, kun projekti pyörii ja ilmapiiri on rento ja kevyt. Silloin työ ei välttämättä edes tunnu työltä!

Mitä sinulla on nyt työn alla?

Tällä hetkellä eli vuonna 2026 olen mukana Itä- ja Länsi-Suomen vaihdeteemahankkeissa projektipäällikkönä. Vielä jatkuu myös projektipäällikön tehtävät ensimmäisessä Welado-hankkeessani eli Tampere–Jyväskylä-radan parantamisen ensimmäisessä vaiheessa, mutta se hanke ei juurikaan enää työllistä vaan on siirtymässä takuuajalle. Matkalla on ollut muitakin hankkeita, joissa olen ollut enemmän tai vähemmän mukana, kuten Ylivieska–Iisalmi sähköistys ja MAL-Orivesi eli Oriveden liityntäpysäköintialueen parannus.

Mitä tavoittelet saavuttavasi weladolaisena asiantuntijana?

Omat tavoitteet ovat melko maanläheisiä eli minulle merkityksellistä ovat tyytyväiset asiakkaat ja kollegat. Oma kehittyminen tulee matkanvarrella kaiken sivussa.

Mikä on ollut mieleenpainuvin hanke, jossa olet ollut mukana?

Kaikki ratahankkeet ovat olleet opettavaisia tavalla tai toisella. Toiset siksi, että on ollut helppoa ja kivaa, ja toiset siksi, että on yhdessä selvitty erilaisista haasteista. Nostan tähän muutamia erityisiä hankkeita:

Weladon ajalta ensimmäinen projektipäällikön roolissa tehty iso hanke eli Tampere–Jyväskylä. Hankkeen aikana on yhdessä tiimin kanssa opittu todella paljon uusia asioita, ja käsitelty iloisia ja vaikeitakin asioita.

Ajalta ennen Weladoa täytyy nostaa myös rautatiealaan tutustumisen aikainen Seinäjoki–Oulu ratahanke. Hankkeella viettämäni aika oli todella silmiä avaavaa. Hanke itsessään on vielä nytkin Suomen yksi isoimmista rautatiehankkeista. En ollut aiemmin ollut mukana rautatierakentamisessa millään tavalla, niin kyllä alkuajat olivat enemmän ihmettelyä kuin työntekoa. Yritin vanhemmilta työkavereilta ja muilta oppia ja sisäistää niin paljon kuin pystyin. Vielä nykyisinkin tulee muistikuvia, että kyseisen hankkeen aikana tuo asia tehtiin noin, ja pyrin siitä jalostamaan ideoita nykyiseen työskentelyyni.

Olen nauttinut siitä, että työn takia olen saanut matkustaa Suomea ristiin rastiin. Kohteita on ollut aivan asutusten vieressä sekä ihan korvessa. Aina ei ole autolla päässyt lähellekään ja joskus ihan viereen. Jotkin kohteet ovat olleet todella hienoissa maisemissa, kuten jokien tai purojen äärellä. Työn takia olen käynyt todella monessa kaupungissa/kunnassa ja paikoissa, joissa ei hirmuisen paljon muuten ihmisiä kulje.

Miten kuvailisit ratarakennuttajan tulevaisuuden näkymiä?

Näen rautatiealan tulevaisuuden erittäin vahvana. Rataverkon kunto ja kasvavat kehittämistarpeet takaavat sen, että kunnossapito- ja kehityshankkeita riittää myös tulevina vuosina. Lisäksi uusien ratayhteyksien ja lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen pitävät alan jatkuvassa liikkeessä. Siksi uskon rautatiealan tarjoavan mielenkiintoisia ja vakaita uramahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Alalle kannattaa hakeutua, koska työtehtäviä on todella laidasta laitaan. Työskentely voi esimerkiksi olla kohteilla eli maastossa tehtävää valvontaa, projektien ja talouden hallintaa, turvallisuuden- ja riskinhallintaa tai ympäristön ja kiertotalouden näkökulmasta tehtyä asiantuntijatyötä. Ratarakentaminen on todella monipuolinen eri asiantuntija-alojen kokonaisuus, eli mistään liukuhihnatyöstä ei voi puhua.

Toki täytyy myös mainita, että ala ei ainakaan rakennuttamisen puolella ole pelkästään itsenäistä tekemistä, vaan työtä tehdään monien eri tahojen kanssa useiden kollegoiden ja eri osapuolten kanssa. Reissupäiviä tulee varmasti, mutta niiden määrä toki on hyvin riippuvaista työtehtävästä ja projektista.

Tällä alalla täytyy olla valmis uusien asioiden opettelemiseen. Tieto ja osaaminen tulevat kokemuksen myötä, sillä ratarakentaminen ei ole suoraan verrattavissa muuhun rakentamiseen.

Kaipaatko Samin osaamista hankkeellesi? Ota yhteyttä!

Sami Kiikeri

040 163 1555

sami.kiikeri@welado.fi