-

Saattaen vaihdettava – mentorointi on käytännön tekemistä

Kekki Henna
Kekki Henna
HR-asiantuntija

Alalla vuosikymmeniä työskennelleitä kokeneita konkareita jää eläkkeelle vauhdikkaammin kuin uutta, osaavaa väkeä pystytään rekrytoimaan tilalle. Isoilla ratahankkeilla Väylä on jo ennakkoluulottomasti tilannut mentorointipareja varmistamaan hankkeen onnistumisen. Yksi esimerkki onnistuneesta mentoroinnista on weladolaisen Anssi Saaren osaamisen ja uran kehitys.

Insinöörin koulutus tarjoaa hyvät pohjatiedot rakennusalalla työskentelemiseen, mutta esimerkiksi ratarakennuttamisen saloja ei oppilaitoksissa juurikaan opeteta. Infra-alan koulutus ja osaaminen Suomessa -raportin mukaan alalle valmistuu vuosittain noin 600 opiskelijaa ja samaan aikaan eläkkeelle siirtyy noin 1200 henkilöä. Tämä on koko ajan paheneva ongelma, jonka ratkaisemisessa mentorointi on oivallinen työkalu.

Projektipäällikkö Anssi Saari aloitti työt Weladolla maaliskuussa 2020, jolloin hänellä oli jo kokemusta projektipäällikön ja asentajan rooleista niin kiinteistöjen kuin verkonrakennuksen parista urakointipuolelta. Syksyyn 2021 mennessä hänellä on ollut jo kolme mentoria, joista jokainen on kerryttänyt Anssille osaamisen lisäksi myös luottamusta hänen omiin taitoihinsa. Weladolainen mentorointi on parhaiden käytäntöjen jakamista, opastamista tiedon lähteille ja luottamusta siihen, että mentoroitava suoriutuu nopeasti tehtävistään myös itsenäisesti.

”Urakehitykseni Weladolla on ollut tämän puolentoista vuoden aikana nopeaa. Olen ollut sähköisännöinnissä, puunkuormausterminaalin valaistusurakassa Kolarissa ja nyt käynnissä on pari omaa projektia, joissa toimin projektipäällikkönä: Kontiomäen raiteiden sähköistys ja tuulivoimalakuljetusten järjestelyt Kemijärvellä. Lisäksi toimin Oulu-Kontiomäki uudet liikennepaikat -hankkeella sähkörata- ja vahvavirtatöiden valvojana. Kokopäivätyön ohessa suoritan diplomi-insinöörin opintoja Lappeenrannan yliopistossa, vaikkakin opiskelun voin hoitaa Oulusta verkkoyhteyksiä hyödyntäen. Käynnissä on myös diplomityö Väylävirastolle, jossa pyritään löytämään tapoja, joilla sähköradan syöttöjärjestelmän käyttövarmuuden hallintaa voidaan toteuttaa tehokkaammin”, Anssi Saari kertoo.

Kolmen mentorin opissa

Anssin ensimmäinen mentori oli Weladon johtava asiantuntija, sähköisännöitsijä Ilpo Karjalainen.

”Ilpolla on intoa tiedon jakamiseen ja tahtoa siirtää osaamistaan nuoremmille. Alusta lähtien kommunikointimme on ollut avointa ja rehellistä. Mentorointi alkoi sijoitussopimusten laadinnalla, joista pallo siirtyi nopeasti minulle. Ilpo on myös useamman maastoreissun ja katselmuksen avulla opastanut minua sähköratapuoleen, ja pikkuhiljaa aloittelin itsenäisiä valvontahommia. Toki minulla on insinöörin koulutus, mutta totuus on, että opin uutta yhä lähes päivittäin”, Anssi kertoo.

Anssi ja Ilpo pohtivat yhdessä eteen tulevia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Ilpon mukaan Anssi ottaa neuvoja vastaan avoimin mielin.

”Hommat ovat edenneet helkatin hyvin. Yhteisillä valvontakäynneillä Anssi pystyy seuraamaan, mihin minä kiinnitän huomiota, mitä potkaisen ja mitä muuntajasta tarkistan. Emme anna leikkivastuuta, vaan Anssi vetää projektia ihan oikeasti. Toki katsomme yhdessä esimerkiksi sen, miten ja millaisin sanamuodoin asiat kirjataan ja miksi. Sitten Anssi vie asiaa eteenpäin. Koko ajan toki sparrataan ja yhdessä korjaillaan ja valmistellaan asiat kuntoon. Jos kisälli mokaa, niin se tapahtuu oikeasti”, Ilpo Karjalainen toteaa.

Mentorointi on hyvä tapa siirtää tietoa, kunhan molemmat osapuolet sitoutuvat siihen. Avoin kommunikointi ja tiedon jakaminen vaativat mentorilta aikaa ja tahtoa. Tekemistä ei voi aikatauluttaa tiukasti kalenteriin, vaan paras mentorointi on aitoa, kokoaikaista vuorovaikutusta

”Anssi osaa myös kyseenalaistaa, jos sellainen tilanne tulee. Olen sanonutkin, että sinun pitää haastaa minut, sillä jos pystyt minut haastamaan, niin sillä jo pärjäät pitkälle. Haastaminen ei tarkoita inttämistä tai vänkyttämistä, vaan sitä, että kyseenalaistetaan, mistä asiat johtuvat. Välillä heittäydyn tyhmemmäksi kuin olenkaan, jolloin kisällissä tapahtuu ”ällyyttämistä”, kun hän oivaltaa asiat itse”, Ilpo kuvailee.

Projektipäällikön tehtäviin Anssia mentoroi Mikko Nevalainen ja valvojan tehtäviin Ari Perkkiö.

”Mikolta olen saanut kattavan ja tarkan perehdytyksen projektipäällikön perustehtäviin, kuten hankinta-asioihin, aikatauluihin ja kustannusseurantaan. Arin kanssa tehdään taas yhteistyötä tällä hetkellä Oulu-Kontiomäki uudet liikennepaikat -hankkeella, jossa minä toimin sähkörata- ja vahvavirtatöiden valvojana ja Ari turvalaitepuolen valvojana. Koska Arilla on vahva kokemus myös minun töistäni, niin hän jeesailee vaikeissa asioissa tarvittaessa ja varmistaa, että saan perusymmärrystä myös turvalaitetekniikan ja rautatietelematiikan osa-alueilta”, Anssi kuvailee.

Syyskuussa 2021 eläkeiän saavuttanutta Ari Perkkiötä Anssi kuvailee varsinaiseksi tietopankiksi. Onneksi Ari jatkaa työskentelyä Weladolla vielä eläkeläisenäkin. Kaikkia kolmea mentoriaan Anssi pitää hyvinä opettajina.

”Mentorointi on ollut tosi mukava tapa oppia, sillä yhteistyö jokaisen kanssa on ollut helppoa ja mutkatonta. Näkemykseni on, että olemme olleet enemmänkin työpareja kuin mentori ja mentoroitava. Olen saanut hyvät briiffaukset tehtäviin, ja sitten päässyt jo tekemään itse. Ja aina on voinut palata aiheeseen ja kysyä tarkennuksia”, Anssi kertoo.

Mentoroinnista sovitaan jo tarjousvaiheessa

Ilpon ja Anssin mentorointikumppanuudesta on sovittu jo hyvissä ajoin projektin tilausvaiheessa, mikä onkin Ilpon mukaan edellytys hedelmälliselle yhteistyölle. Tavoitteena ei ole kasvattaa liiketoimintaa, vaan uusia tekijöitä alalle.

”Meidän täytyy saada myytyä tilaajille pakettina mestari-kisälli-työpari, joka on toivottavasti jo lähitulevaisuudessa olennainen osa niin Weladon kuin koko alan toimintatapaa. Itse näen ratkaisuna järjestelyn, että myymme tilaajalle työpareja, jotka saavat itse päättää, miten työnsä jakavat. Kisällin tuntimäärää kasvatetaan pikkuhiljaa hänen kokemuksensa ja osaamistasonsa mukaisesti”, Ilpo visioi.

Ilpo Karjalaisen mukaan tilaaja saa siis 100 % työpanoksen tiettyyn hintaan, työt jaetaan projektille nimettyjen kesken heidän osaamistasonsa mukaan ja samalla, kun projekti hoidetaan laadukkaasti, kasvatetaan uusi osaaja alalle.

”Kun homma on käynnistetty, mestari voi pistokoemaisesti seurata, miten kisälli pärjää esimerkiksi kokousten vetämisessä ja dokumentoinnissa. Näin saadaan paitsi referenssejä uusille tekijöille, mutta samalla varmistetaan, ettei konkareiden viimeiset työvuodet menisi ylimitoitetun työkuorman alla. On koko alan yhteinen etu, että saamme jaettua konkareiden tietotaitoa”, Ilpo toteaa.

Jo käynnissä olevilla mestari-kisälli-keisseillä saadaan osoitettua mallin toimivuus osaamisen kehittämisessä ja samoin sen kustannustehokkuus tilaajan suuntaan. Toivottavasti onnistuneiden kokeilujen ansiosta mallia saadaan laajennettua rakennuttamiseen laajemminkin.  

Mentorointi on vuorovaikutusta

Mikään ei saa vaikuttaa siihen, etteikö projektia hoidettaisi kaikkein parhaalla tavalla. Siksi Weladollakin on oma mentorointisuunnitelma ohjeistuksineen. Mentorointi ei ole yksisuuntaista oppimista, sillä mestarikin joutuu miettimään asioita uusin silmin.

”Kyllähän siitä saa syvyyttä tekniikkaan, kun joutuu funtsimaan asioita uudelta kantilta. Samalla joudun itsekin kartoittamaan osaamistani ja käsittelemään pitkään itsestäänselvyyksinä pitämiäni asioita, kun kerron niistä Anssille. Välillä hän on hoksannut, miten jotain voidaan tehdä paremmin. Mentorointi on vuorovaikutusta, jossa myös oma ammattitaitoni kehittyy”, Ilpo kuvailee.

Miten kisällit saavat parhaan annin mentorointisuhteesta?

”Kisällin pitää olla avoin kaikelle, mitä projektissa tapahtuu niin projektijohdollisesti kuin teknisesti. Hänen täytyy voida luottamuksellisessa ilmapiirissä kyseenalaistaa asioita, kääntää kaikki kivet ja kysyä ne kuuluisat tyhmätkin kysymykset. Avoin, rehellinen ja rohkea kommunikaatio takaa tuloksellisen mentorointikokemuksen”, Ilpo ynnää, ja jatkaa:

”Nautin ajattelutavasta, jonka koin vahvasti aloittaessamme Kokkola-Ylivieska-kaksoisratahanketta. Projektipäällikkömme Hannu Virtanen aloitti ensimmäisen projektiryhmän kokouksen sanomalla, että eiköhän hoideta tämä homma sillä lailla, ettei meidän lastenlastenkaan tarvitse hävetä, että heidän isovanhempansa olivat mukana tässä hankkeessa. Ammattiylpeys on alaa kehittävä voima. Tulevaisuuden onnistuneet infrahankkeet edellyttävät, että hiljaista tietoa on saatava jaettua. Kyllä minäkin ennen eläkkeelle lähtöä kerkeisin vielä ainakin yhden opettaa”, Ilpo vinkkaa.