Ympäristöjohtamisen asiantuntijat varmistavat ympäristön hyvinvoinnin

Millaisissa vastuullisuuteen liittyvissä toimeksiannoissa weladolaiset ovat olleet mukana vuoden 2025 aikana?

Ympäristöasiantuntijoiden tehtävä on huolehtia, että niin infrahankkeiden suunnittelussa kuin toteutuksessakin toimitaan vastuullisesti ja noudatetaan ympäristöön liittyviä lakeja ja määräyksiä. Ympäristöasiantuntija perehdyttää kaikki sidosryhmät hankkeeseen liittyviin ympäristövaatimuksiin ja vastaa hankkeen lupiin ja ilmoituksiin liittyvistä asioista.

Tässä artikkelissa kerron erilaisista ympäristöasiantuntijoiden tarjoamista palveluista ja hankkeista, joissa weladolaiset ovat olleet mukana vuoden 2025 aikana. Tervetuloa asiantuntijoidemme matkaan!

Vesistökunnostus: Virtaankoski vaelluskalojen valtaväyläksi

Weladolaiset ympäristön ja rakennuttamisen asiatuntijat toimivat rakennuttajakonsultteina Sysmässä kuohuvan Virtaankosken ennallistamishankkeessa, jossa virtaukset palautettiin luonnontilaisen kaltaisiksi voimalaitospadon purkamisen jälkeen. Hankkeen ykköstavoite oli parantaa virtavesien tilaa ja kalojen, kuten uhanalaisen taimenen, elinmahdollisuuksia kalakannan parantamiseksi. Samalla parannettiin Virtaankosken kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen virkistys- ja matkailuedellytyksiä.

Weladolaisten tehtäviin kuului muun muassa urakan rakennuttaminen ja sopimusneuvottelut, turvallisuuskoordinointi sekä valvontaan ja vesilupaan liittyvien lupa-asioiden hoitaminen ympäristöviranomaisten kanssa sekä tiedottamiseen osallistuminen.

Virtaankosken ennallistamishanke on ollut monivuotinen ja mittava. Kosken vapauttamista juhlittiin kesäkuussa 2025. Ennallistamishankkeen tuloksena vaelluskalat ovat päässeet nousemaan uusille, laajemmille kutualueille kosken monimuotoisia virtauksia hyödyntäen, eli yhteys on jo todettu toimivaksi. Osana ennallistamistyötä luotiin nousuväylän lisäksi suojaisia levähdyspaikkoja ja kutupesiä koskeen.

Valtoimenaan virtaavaa koski tarjoaa nyt entistä kattavammin virkistysmahdollisuuksia, kuten melontareitin kauniissa kulttuurimaisemassa. Virtaankosken entistä voimallisempina solisevat virtaukset mahdollistavat myös kanoottikisat alueella.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio ja Saki Salo

Vesistökunnostus: lintuvesien elinympäristöjen parantaminen

Tuomiojärvi

Pieksämäellä sijaitseva Tuomiojärvi ja sen kapea rantavyöhyke on luonnonarvoiltaan arvokas järvi, joka muodostaa kokonaisuudessaan Natura 2000 -verkoston luonnonsuojelualueen. Se kuuluu kansainvälisesti arvokkaisiin lintujärviin ja kansalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Suojelualueeksi perustetulla alueella parannettiin lintuvesien tilaa purkamalla olemassa oleva pato ja rakentamalla kiinteä ja luonnonmukainen pohjapato, järven tilan parantamiseksi. Weladolaisten rakennuttaja- ja ympäristöasiantuntijoiden tehtävänä oli rakentamisen hankintatehtävät, valvonta, turvallisuuskoordinointi ja viranomaisyhteistyö.

Toimenpiteiden ansiosta Tuomiojärven vedenpintaa saatiin nostettua ja sitä kautta parannettua lintujen pesimä- ja elinympäristöä. Etelä-Savon elinvoimakeskuksen hanke oli osa Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Työt valmistuivat syksyllä 2025.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio

Vaanilanlahti

Vesistöjemme rehevöityminen on yksi merkittävimmistä syistä monien vesilintukantojen taantumiseen ja uhanalaistumiseen. Marraskuussa 2025 alkoi Lohjalla Vaanilanlahden lintuvesikunnostushanke, jossa weladolaiset toimivat rakennuttajakonsulttina, turvallisuuskoordinaattorina ja valvojana. Työhön kuului tämän lisäksi läjityssuunnitelman laadinta ja viranomaisyhteistyö. Vaanilanlahti on osa Nummi-Pusulan lintuvedet Natura 2000-aluetta. Hankkeessa parannettiin lintujen elinympäristöjä rakentamalla uusia pesimäsaarekkeita, lintulampareita sekä kaksi laskeutusallasta ja laiduntaville eläimille lahden yli menevä penkkapolku. Työt valmistuivat keväällä 2027.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio ja Jarkko Härkisuo

Vastuullisuus: Esteettömyys julkisessa liikenteessä

Weladolainen on toiminut esteettömyysasiantuntijana Väyläviraston hankkeilla Oulun henkilöratapihalla, Tampereen henkilöratapihalla ja Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämishankkeen toisessa vaiheessa

Esteettömyysasiantuntijan tehtävänä on olla mukana suunnittelun ohjaamisessa, ja tarkastaa ja kommentoida suunnitelmia esteettömyyden kannalta. Esteettömyysasiantuntija myös vierailee työmailla tarkistamassa, että työt toteutetaan suunnitelmien mukaan, jotta lopputulos täyttää EU:n vaatimukset ja kokonaisuudesta rakentuu toimiva.

Hankkeissa mukana: Tinja Juutilainen

Vastuullisuuden elementit Itärata-hankkeessa

Weladolainen asiantuntijatiiimi aloitti loppuvuodesta 2025 vastuullisuustyön Itäradan hankkeessa. Työn aikana heidän tehtävänään on varmistaa, että hankkeessa huomioidaan vastuullisuuden kolme näkökulmaa:

• sosiaalinen vastuullisuus,
• hyvä hallintotapa ja
• ympäristö.

Kolmen hengen tiimillä on hyvät eväät tehtävään, sillä jokainen asiantuntija tuo pöytään hyvin erilaista osaamista. 

Hankkeessa mukana: Tinja Juutilainen, Ville Vainiomäki ja Milka Alarova

Energiatehokkuus: Energiatehokkuuden huomiointi väylien suunnittelussa

Väylävirasto tilasi hankepilottina Tampereen henkilöratapihalle Weladon ympäristöasiantuntijoilta selvityksen, millaisia tarpeita ja keinoja ratahankkeissa on energiatehokkuuden parantamiseksi ratahankkeiden suunnittelussa. Työryhmä arvioi pilottikohteiden perusteella energiatehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden merkittävyyttä ja koosti ehdotuksia, miten väylähankkeiden energiatehokkuutta voisi kehittää jo suunnitteluvaiheessa.

Ratasuunnitelmaratkaisujen vaikuttavuutta väylänpidon energiatehokkuuteen arvioitiin radan rakentamisen, käytön ja kunnossapidon osalta. Selvitysraportissa annettiin seitsemän toimenpidesuositusta:

• energiatehokkuustarkastelun sisällön, tavoitteiden ja mittareiden määrittely,
• suunnitteluratkaisujen vaikuttavuus energiatehokkuuteen
• energiatehokkuustarkastelun sisällyttäminen hankearviointiin,
• energiatehokkuusnäkökulman sisällyttäminen suunnittelun hankintaan,
• energiatehokkuuden parantaminen kiertotalouden keinoin,
• energiatehokkuustarkastelun yhtäläisyys vähähiilisyyden arvioinnin kanssa,
• väylämuotojen, toimijoiden ja hankkeiden välinen yhteensovitus ja yhteistyö.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio, Tero Leppänen ja Beata Rantaeskola

Kestävämpää väylärakentamista: kiertotalous väylähankkeissa

Väyläviraston tavoitteena on vähentää luonnonvarojen käyttöä väylänpidossa ja ehkäistä jätteiden syntyä ennalta. Kiertotaloutta edistetään esimerkiksi kehittämällä teiden, siltojen ja rautateiden elinkaarikestävyyttä, hyödyntämällä rakennushankkeissa syntyviä massoja ja kehittämällä massakoordinaatiota, käyttämällä materiaaleja uudelleen sekä kierrättämällä purkumateriaaleja.

Tie- ja ratahankkeiden kiertotalouskoordinaatio

Kiertotalouskoordinaatiotyöhön kuului tuottaa ohjeistus väylähankkeiden kiertotalouskoordinaattoreille rakentamisen aikaiseen kiertotalouden huomiointiin. Työ oli jatkoa vuonna 2024 valmistuneelle Kiertotaloussuunnitelman laadinta -ohjetyölle, jossa opastettiin suunnittelun aikaiseen kiertotalouden systemaattiseen ja oikea-aikaiseen huomiointiin.

Hankkeessa mukana: Tero Leppänen, Elina Ahlqvist, Beata Rantaeskola

Massojen hallinta ja koordinaatio Väyläviraston suunnittelutoimialalla, työpajan fasilitointi

Työpajan tavoitteena oli konkretisoida kiertotalouden ja massojen hallinnan listattuja toimenpiteitä sekä määrittää niille vastuutaho ja aikataulu. Työpajan tulosten perusteella Väyläviraston suunnittelutoimialan on mahdollista päättää, mitä toimenpiteitä sisällytetään vuoden 2026 toimintasuunnitelmaan sekä pidemmän aikavälin suunnitteluun. Lopputuloksena työpajan tulokset esitettiin tiekartalle, jossa teemoina olivat ohjeistus, koordinaation mahdollistaminen hallinnollisin prosessein ja massataloussuunnittelun yhtenäistäminen. Toimenpiteille määritettiin vastuutaho, aikataulu sekä kustannuksien suuruus. Työpaja pidettiin keväällä 2025.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio, Tero Leppänen, Beata Rantaeskola ja Maiju Oikarinen

Arviointityöryhmä: Uusiomateriaalien tekninen soveltuvuus

Väyläviraston uusiomateriaalityöryhmän tehtävänä on materiaalitoimittajien tai väylähankkeiden pyynnöstä varmistaa, pystyykö uusiomateriaalista tekemään teknisesti toimivia ja pitkäaikaisesti kestäviä rakenteita. Arviointityöryhmän tärkeimpänä tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä. Welado on kuulunut vuodesta 2020 lähtien toimineeseen työryhmään konsulttijäsenenä ja toiminut ryhmän sihteerinä ja arviointien valmistelijana.

Arviointien lisäksi työryhmä järjestää vuosittaista Kiertotalousiltapäivä-tapahtumaa, jossa weladolaiset ovat olleet myös puhujina omaan asiantuntemukseensa liittyvistä teemoista. Helmikuun 2026 tapahtumassa osallistujia oli yli 300, eli infra-alalla on selvästi kiinnostusta kiertotalouden ratkaisuihin.

Hankkeessa mukana: Tero Leppänen, Elina Ahlqvist, Beata Rantaeskola ja Jarkko Härkisuo

Väylähankkeiden ympäristö- ja kiertotalousteemaan liittyvät diplomityöt

Diplomityö, Otto Närhi: Raidesepeli

Diplomityö syvensi ymmärrystä käytöstä poistetun raidesepelin kiertotalouspotentiaalista ja sen nykyistä heikkoa hyötykäyttöä tehokkaammasta hyödyntämisestä väylähankkeissa. Työssä tunnistettiin sekä raidesepelin uudelleenkäytön mahdollisuuksia että edellytyksiä, joiden avulla kierrätystä voidaan Suomessa vahvistaa

Diplomityö: Ilmastovaarojen ja sopeutumistarpeen arviointi raideinfrastruktuurin suunnittelussa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten rankkasateet, helleaallot ja tulvat, voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita kiinteistöjen ja infrastruktuurin rakenteille, toimivuudelle ja turvallisuudelle. Riskeihin voidaan varautua ennakoivasti sopeutumissuunnitelman avulla.

Kun ilmastoriskit kartoitetaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, voidaan sopeutumissuunnitelman avulla hallita ilmastoriskejä, säästää tulevaisuuden kustannuksissa, parantaa kohteen kestävyyttä ja varmistaa toiminnan keskeytyksetön jatkuvuus. Diplomityössä kehitetty malli auttaa tunnistamaan ilmastoriskit ja suunnittelemaan niihin liittyviä sopeutumistoimia. Malli soveltuu erityisesti kiinteistöjen omistajille, rakennuttajille ja infratoimijoille sekä -omistajille, jotka haluavat varmistaa rakennusten ja infran pitkäaikaisen toimivuuden.

Kansainväliset analyysit osoittavat, että ennakoiva varautuminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Jokainen sopeutumiseen sijoitettu euro voi säästää moninkertaisesti menetettyinä liikevaihtoina, vakuutusmaksuina ja mainehaittoina.

Päästölaskentaa hankkeille ja urakoihin

Päästölaskennan taitavan asiantuntijan osaamista tarvitaan tilanteissa, kun ilmenee tarve selvittää yrityksen hankkeen tai urakan päästöjä. Päästölaskennan avulla tunnistetaan mahdollisia yrityksen tai hankkeen päästöjen vähennysmahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia.

Weladolaiset ovat olleet mukana vuoden 2025 aikana erilaisissa päästölaskentaan liittyvissä projekteissa, kuten

• kestävyysraportointi ja yrityksen päästölaskenta Terrawiselle
• päästölaskenta ODL:n eli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön kiinteistökorttelille
• päästölaskenta Turun kaupungin Superbussi-selvitykseen
• päästölaskenta Tampere–Jyväskylä-rataosuudelle
• siltaurakan päästölaskenta Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Hankkeissa mukana Beata Rantaeskola, Pinja Kasvio ja Tero Leppänen

Vastuullisuuteen liittyviä erillistoimeksiantoja

Hulevesiselvitykset ja valumavesien hallintaa

Hulevedet eli sadevedet, sulamisvedet sekä rakennetun ympäristön kuivatusvedet keräävät mukaansa kiintoainesta ja haitallisia aineita, jotka ohjataan tai ohjautuvat useimmiten puhdistamattomina läheisiin vesistöihin kuten ojiin, puroihin ja järviin. Hulevesien hallintaa voidaan toteuttaa eri tavoitteiden mukaisesti, kuten ympäristön ja vesistön suojelemiseksi, taajamatulvien ehkäisemiseksi sekä infrarakenteiden ja kiinteistöjen korjauskustannusten vähentämiseksi.

Weladon ympäristöasiatuntijat sekä suunnittelijat tekivät vuonna 2025 lukuisia hulevesiselvityksiä ja valumavesien hallintasuunnitelmia. Ympäristöasiantuntijat kartoittivat esimerkiksi aurinkovoima- sekä akkuvarastointihankkeisiin liittyen hulevesivirtaamien määrät ilmastonmuutoskertoimet huomioiden, arvioivat vaikutukset lähivesistöön ja lajistoon, joiden perusteella laadittiin valumavesien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa suositeltiin hankealueille erilaisia vesihallinta- ja suojeluratkaisuja, kuten laskeutusaltaita, pohjapatoja, kosteikkoja, kaksitasouomia ja pintavalutuskenttiä. Joissain kohteissa uhanalaisten lajien suojelutoimenpiteiksi suunniteltiin mm. uusia korvaavia elinympäristöjä. Valumavesienhallinta toimenpiteillä on mahdollista parantaa hankealueen vesiensuojelua, tulvien hallintaa sekä turvata lajien suojelua.

Hankkeissa mukana: Tero Leppänen, Pinja Kasvio ja Iida Kivioja

Purokunnostus: Luonnonmukainen eroosiosuojaus

Etelä-Savon elinvoimakeskuksen alueella sijaitsevalle Pieksämäen purolla oli laadittu puronkunnostussuunnitelma. Weladolaiset ympäristöasiantuntijat sekä suunnittelija tekivät tarkennuksia suunnitelmaan sekä tarvittavat asiakirjat, kuten rakennussuunnitelmat ja tietyölupahakemuksen purokunnostuksen toteuttamiseksi.

Suunnitelmien avulla eroosiosta kärsivä puro voidaan kunnostaa luonnonmukaiseksi hyödyntäen erikokoista sora- ja kiviainesta kalojen kutualueina, eroosiosuojauksia, pohjakynnyksiä sekä puuainesta luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Osana kunnostusta myös tierummun lähiympäristölle laadittiin kunnostussuunnitelma hyödyntäen mm. luonnonmukaista eroosiosuojausta.

Hankkeessa mukana: Pinja Kasvio, Tero Leppänen ja Iida Kivioja

Monimuotoisuuden turvaaminen, vieraslajit ja luontoselvitykset

Monimuotoisuuden turvaaminen on yksi merkittävimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. Vieraslajit ovat yksi keskeisiä luontokadon aiheuttajia, sillä helposti leviävinä ne vievät sekä elintilaa että resursseja muilta lajeilta. Vieraslajien leviämisen aiheuttamia haittoja voidaan hillitä ja ennaltaehkäistä erilaisilla toimenpiteillä.

Rakennushankkeilla ympäristöasiantuntija

• kartoittaa ja tunnistaa hankealueella uhanalaiset lajit ja niiden esiintymispaikat,
• hankkii tarvittavat lisäselvitykset lajien osalta,
• hoitaa tarvittavat lupamenettelyt ja neuvottelut viranomaisten ja sidosryhmien kanssa,
• varmistaa urakoitsijoiden perehdyttämisen ja järjestää suojeltujen lajien uudelleen sijoituksen sekä vieraslajien oikeanlaisen hävittämisen,
• suunnittelee ja toteuttaa uusia ekosysteemejä monimuotoisuuden turvaamiseksi,
• valvoo ympäristöasioiden toteutusta ja seurantaa.

Kasvien suojelu: Uhanalaisia kasveja suojaan ratahankkeen vaikutusalueelta

Weladolaiset toimivat rakennuttamistehtävissä, suunnitteluttajana ja valvojana Väyläviraston Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämishankkeen toisessa vaiheessa. Hankkeella rakennetaan muun muassalisäraiteita kolmelle eri alueelle Keravan ja Riihimäen välille.

Weladon ympäristöasiantuntijat ovat edistäneen tarvittavien kasvi- ja eläinlajien selvityksiä hankealueelle ja valmistelleet uhanalaisille ja rauhoitetuille saroille ja masmalokasveille siirtosuunnitelmat ja niiden vaatimat poikkeusluvat. Radan varrelta on etsitty turvallinen kasvuympäristö ja rakennettu kuivatusoja, jonne masmalot on siirretty rakentamiselta turvaan. Ympäristöasiatuntija toimi siirtojen valvojana. Kasvien siirto on osoittautunut onnistuneeksi, eli lajit ovat selvinneet siirrosta elossa ja voivat hyvin uudella sijoituspaikallaan.

Myös Kouvola-Luumäki-ratahankkeessa on teetetty uhanalaisten paahdelajien selvitys, merkitty suojeltavat lajit maastoon ja suojeltu masmalokasvien esiintymät ratapenkan rakentamisen toimenpiteiltä rakentamisen aikana.

Hankkeessa mukana: Essi Jalanto, Pinja Kasvio ja Eliisa Haavanlammi

Monimuotoisuus: Viitasammakolle turvalliset elinolosuhteet

Oletko nähnyt keltaliivisiä ihmisiä rämpimässä ojanpenkoilla tai soiden reunamilla? Kyseessä saattaa olla weladolaiset ympäristöasiantuntijat, jotka kartoittavat hankealueen viitasammakkopopulaatiota. Uhanalaista viitasammakkoa uhkaa elinpiirien häviäminen ja siksi esimerkiksi infrahankkeissa kartoitetaan, elääkö alueella viitasammakoita.

Monesti ympäristöasiantuntijoiden tekemät poikkeuslupahakemukset liittyvät juuri lajien turvaamiseen, kuten viitasammakon elinolosuhteiden säilyttämiseen rakennushankkeesta huolimatta. Viitasammakoiden elinympäristöjä pyritään turvaamaan osana suunnittelua erilaisilla ratkaisuilla turvaten lajien elinympäristöt tai luomalla lajille korvaavia uusia elinympäristöjä, kuten lammikkoja tai ojia. Weladolaiset ympäristöasiantuntijat varmistavat, että rakennustyöt ajoitetaan kutuaikojen ulkopuolelle ja tarvittaessa havaittuja lajeja siirretään turvaan ennen rakentamista.

Työryhmässä mukana: Pinja Kasvio, Inka Keinänen ja Tero Leppänen

Monimuotoisuus: liito-oravien elinympäristöjen suojeleminen

Weladon ympäristöasiantuntijat ovat olleet lukuisissa väylähankkeissa varmistamassa myös liito-oravien elinympäristöjen suojelemisen. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Esimerkiksi Tampere–Jyväskylä-perusparannushankkeella poistettiin radalle riskiä aiheuttavia puita. Tähän liittyen ympäristöasiantuntijan tuli selvittää liito-oravien esiintymistä alueella, tilata tarvittavat selvitykset ja koiran avulla tehtävät kartoitukset, huomioitava riittävä lajiensuojelu sekä keskustella ja hoitaa viranomaiskeskusteluja ja poikkeuslupahakemuksia. Näiden toimien avulla varmistettiin uhanalaisen liito-oravan sekä sen elinympäristön suotuisan suojelun taso.

Työryhmässä mukana: Beata Rantaeskola ja Pinja Kasvio

Pälkäneen uudelle kaavoitetulle asuinalueelle tehtiin liito-oravien poikkeuslupatarvehakemus ja käytiin keskustelua viranomaisten kanssa. Hankealueelta rajattiin rakentamisen ulkopuolelle liito-oravan ydinalueet.

Työryhmässä mukana: Beata Rantaeskola

Vieraslajit kuriin: siirtosuunnitelmat vieraslajeille

Ympäristöasiantuntijamme ovat tehneet erilaisille väylähankkeille myös sijoituslupahakemuksia, joissa on huomioitu vieraslajit ja niiden sijoittaminen kohteille niin, etteivät ne pääse leviämään alueelle. Vieraslajiksi luokiteltavat kasvit saa sijoittaa suunnitelmallisesti hankealueelle tiettyyn syvyyteen niin, että ne eivät pääse enää leviämään. Ympäristöasiantuntija hoitaa siirtosuunnitelman lisäksi tarvittavien vesistövaikutuksien ja vieraslajiseurantojen toteuttamisen, urakoitsijoiden ohjeistamisen sekä viranomaisille raportoinnin, muun muassa siitä miten vieraslajien leviäminen on estetty.

Pori–Mäntyluoto-ratahankkeella eroon vieraslajeista

Weladolainen ympäristöasiantuntija toteutti Pori–Mäntyluoto-hankkeelle vieraslajikartoituksen, joka sisälsi alustavan siirtosuunnitelman ja hankealueelta löytyneiden vieraslajien eli lupiinin ja jättipalsamin käsittelyohjeen.

Työryhmässä mukana: Beata Rantaeskola

Vieraslajikartoitus Länsi-Suomen rataisännöintihankkeelle

Heinäkuussa 2025 Weladon projekti-insinööriharjoittelija toteutti Länsi-Suomen rataisännöintihankkeelle vieraslajikartoituksen. Vieraslajeja kartoitettiin kunnossapitoalueilla 3, 4 ja 5 keskittyen ensisijaisesti muun muassa kurtturuusuun, jättipalsamiin ja tatarlajeihin. Kartoitetuista ratakilometreistä, vieraslajihavainnoista sekä niiden mahdollisista käsittelymenetelmistä koostettiin Excel-tiedosto ja merkittävimmät havainnot tiivistävä PowerPoint-esitys.

Työryhmässä mukana: Sanni Rautanen

Maisemointi: soramonttualueen kasviensuojelua

Weladolaiset ovat toimineet rakennuttajakonsulttina kahden pohjavesialueella sijaitsevan soramonttualueen maisemointihankkeen toteutuksessa Vihdissä ja Asikkalassa. Maisemointihankkeissa on suojeltu esimerkiksi erittäin uhanalaista masmaloa ja masmalokirvaa. Ympäristöasiantuntijan kartoittamien masmalokasvien sijainti merkittiin maastoon, ja varmisti, että urakoitsija turvasi uhanalaisten lajien elinolot rakentamisen aikana.

Työryhmässä mukana: Pinja Kasvio, Tytti Kauhala-Lundberg ja Jarkko Härkisuo

Kaipaatko sinä ympäristö-, kiertotalous-, vastuullisuus- ja päästölaskennan asiantuntijan apua projektillasi? Ympäristöliiketoimintaamme vetäjä Pinja auttaa sinua löytämään juuri oikeanlaista osaamista!

Pinja Kasvio

044 527 8467

pinja.kasvio@welado.fi