Tulevaisuudessa palloillaan mikromuovittomilla tekonurmilla

Tunnetko EU:n mikromuoviasetuksen vaikutukset tekonurmikentille? Tiedätkö korvaavien materiaalien ominaisuuksista? Ei tarvitsekaan tuntea tai tietää, sillä meiltä löytyy asiantuntijoita myös liikuntapaikkojen ja tekonurmien rakennuttamiseen. Weladon projektipäälliköt, valvojat ja turvallisuuskoordinaattorit ovat mukana rakennuttamassa ja saneeraamassa muun muassa liikuntapuistoja, urheilukenttiä sekä koulujen piha-alueita.

Asiantuntijamme toimivat valvojina esimerkiksi Helsingin kaupungin saneeraushankkeissa. Helsinki uusii vuonna 2023 useiden liikuntapuistojen tekonurmia ympäristöystävällisillä materiaaleilla. Uusien tekonurmikenttien täyteaineena käytetään pääasiassa kasviperäisiä rouheita autonrenkaista valmistetun kumirouheen sijaan. Kasviperäiset rouheet, kuten puurouhe, sokerijuurikas tai oliivinkivirouhe eivät sisällä mikromuovia tai muita ympäristölle haitallisia aineita.

”Kumirouhe on ainoa täyteaine, joka voidaan toteuttaa ilman alapuolista joustokerrosta. Luonnonrouheiden kanssa käytetään sienimäistä joustokerrosta, kuten puurouhe”, kertoo tekonurmiin erikoistunut weladolainen Tytti Kauhala. Hän työskentelee useissa liikuntapaikkahankkeissa ja tekee Helsingin kaupungille opinnäytetyötä tekonurmikenttien täytemateriaalien elinkaaresta.

”Saneeraushankkeisiin kannustaa tekonurmien kunnon lisäksi EU:n mikromuoviasetus, joka todennäköisesti tulee kieltämään kumirouheen käyttämisen tekonurmissa kahdeksan vuoden siirtymäajalla. Jäsenmaat hyväksyivät päätöksen käyttökiellosta huhtikuussa 2023, ja se menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi”, projekti-insinööriharjoittelija Tytti kertoo. 

Kumirouheen korvaavilla materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia

Yksistään Helsingissä on noin 60 tekonurmista jalkapallokenttää, joista puolet omistaa kaupunki. Kumirouhetta kulkeutuu pelaajien varusteissa koteihin, minkä lisäksi sitä päätyy merkittäviä määriä myös luontoon ja vesistöihin. Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti eroon kumirouheen käytöstä.

”Kun tekonurmikenttiä peruskorjataan ja uusia rakennetaan, pyritään niissä käyttämään ympäristöystävällisiä täyteaineita. Olemme mukana useissa Helsingin tekonurmikohteissa. Yksi mielenkiintoinen kohde on Käpylän liikuntapuisto, jonne rakennetaan hybridinurmi eli siinä kasvaa tekonurmen lisäksi myös luonnon nurmea”, Tytti kertoo.

Hybridinurmi on laajasti käytössä Euroopan stadioneilla. Käpylän pilottikohteessa kokeillaan, miten hybridi toimii Suomen olosuhteissa, ja miten sen huoltaminen sujuu. Helsingissä seurataan myös, miten erilaiset täyttömateriaalit kestävät käytössä, ja miten kenttien jäädyttäminen ja lämmittäminen vaikuttavat materiaaleihin ja kenttien käyttöominaisuuksiin.

Mikromuovirajoituksella laaja vaikutus

Euroopan komission mukaan mikromuovirajoituksella on suurimmat vaikutukset jalkapalloon. Euroopassa on yli 29 000 tekonurmikenttää, joiden saneeraamisen kustannukset ovat komission arvion mukaan 9,7 miljardia euroa.

Suomessa tekonurmikenttiä on suhteellisen paljon, sillä täällä on 457 mikromuovia sisältävää tekonurmikenttää. Tekonurmien rakennuttamisen ja saneeraamisen osaamiselle ja kokemukselle on siis tarvetta.

”Ajauduin liikuntapaikkojen pariin kesällä 2022, kun ensimmäinen valvontakohteeni Weladolla oli Brahen kenttä. Olen tosi onnekas, että projektipäällikkö Jaakko Keskiväli on perehdyttänyt minua liikuntapaikkarakennuttamiseen. Olen saanut mahdollisuuden erikoistua tekonurmikenttiin ja kehittää omaa asiantuntijuuttani käytännön hankkeissa”, Tytti kertoo.

Ammattikorkeakoulussa liikennealan insinöörikoulutuksessa liikuntapaikkarakentamisesta ei ole luennoitu. Tytin toiveena onkin kerryttää liikuntapaikkarakennuttamisen kokemusta ja päästä jakamaan osaamistaan niin kollegoilleen kuin alan oppilaitoksiinkin. Jaakko ja Tytti ovat perustaneet Weladolle osaamistiimin, jossa weladolaisia voidaan perehdyttää liikuntapaikkarakennuttamisen oppeihin.

”Työ on vaativaa, mutta samalla selkeää. Yhteistyö Helsingin kaupungin edustajien kanssa on toiminut mainiosti. Siitä tulee myös superkiva fiilis, kun saan työstäni hyvää palautetta. Silloin tajuan, miten paljon olen alasta oppinut, ja että todellakin pystyn toimimaan asiantuntijaroolissa. Haluan kehittyä vielä paremmaksi, ja nyt tuntuu, että voisin tehdä töitä liikuntapaikkojen parissa koko urani!”

Tytin opinnäytetyössä kartoitetaan tekonurmikenttien eri täyteaineiden elinkaaria ja käyttäjäkokemuksia. Työ on valmis vuoden 2023 loppuun mennessä.  

Jos kaipaat apua liikuntapaikkojen tai niiden tekonurmikenttien rakentamiseen tai saneeraamiseen liittyen, auttavat Jaakko ja Tytti mielellään.

tytti.kauhala@welado.fi,  040 147 2678

jaakko.keskivali@welado.fi, 040 145 7666