-

Miten EU:n aurinkoenergiavelvoite vaikuttaa liikerakennuksiin Suomessa?

Miten EU:n aurinkoenergiavelvoite vaikuttaa liike- ja toimitilarakennuksiin Suomessa?

Euroopan unioni on hiljattain ilmoittanut suunnitelmasta tulla riippumattomaksi Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa vihreää siirtymää vastauksena Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. REPowerEU-nimiseen suunnitelmaan sisältyy aurinkoenergiastrategia, jossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita ja aloitteita aurinkovoimapaneelien käyttöönotolle koko unionissa.

Yksi merkittävimmistä aloitteista on oikeudellisesti sitovan EU:n aurinkokattovelvoitteen käyttöönotto, jolla varmistetaan aurinkopaneelien asentaminen rakennuksiin. Euroopan komission mukaan tätä velvoitetta sovelletaan seuraaviin:

  • Kaikki uudet julkiset ja liikerakennukset, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2 vuoteen 2026 mennessä.
  • Kaikki olemassa olevat julkiset ja liikerakennukset, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2 vuoteen 2027 mennessä. 
  • Kaikki uudet asuinrakennukset vuoteen 2029 mennessä.

Lähde

Suomen hallituksen ympäristöministeriö julkaisi joulukuussa 2023 virallisen artikkelin:

Alustavan sopimuksen mukaan latauspisteiden määrää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin sekä asuinrakennuksissa että muissa rakennuksissa. Uusissa ja kunnostetuissa rakennuksissa kaapeloinnista tulisi normi, mikä helpottaisi latausinfrastruktuurin saatavuutta. Kaikissa uusissa asuin- ja muissa rakennuksissa ei pitäisi olla lainkaan fossiilisten polttoaineiden päästöjä 1. tammikuuta 2028 alkaen silloin, kun se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimenpiteitä, jotta fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kokonaan lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä. 

Mutta miksi liike- ja toimitilarakennusten omistajien ja isännöitsijöiden pitäisi Suomessa noudattaa tätä velvoitetta? Mitä etuja ja haasteita aurinkoenergiajärjestelmien asentaminen kaupallisille katoille tuo mukanaan? Ja miten he voivat valmistautua tähän siirtymiseen? Tässä blogikirjoituksessa pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin ja antamaan joitakin näkemyksiä ja vinkkejä siitä, miten EU:n aurinkoenergiamääräyksistä voidaan ottaa kaikki hyöty irti Suomen liikerakennusten osalta. 

Aurinkoenergian edut liikerakennuksissa

Aurinkoenergiajärjestelmien asentaminen liike- ja toimitilarakennusten katoille voi tuoda useita etuja rakennusten omistajille ja ylläpitäjille sekä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Joitakin näistä eduista ovat:

- Pienemmät energialaskut. Tämä vähentää tarvetta ostaa sähköä sähköverkosta. Näin voidaan vähentää sähkön ostamista sähköverkosta. Järjestelmän koosta ja sijainnista, sähköntuotantoprofiilista ja sähkötariffista riippuen aurinkosähköjärjestelmät voivat säästää jopa 50 prosenttia liikerakennusten sähkökustannuksista kertoo VTT:n tutkimus. 

- Kiinteistön arvon nousu. Aurinkosähköjärjestelmät voivat lisätä liikekiinteistöjen houkuttelevuutta ja arvoa, koska ne osoittavat ympäristövastuullisuutta, vähentävät käyttökustannuksia ja parantavat energiatehokkuusluokituksia. Lawrence Berkeleyn kansallisen laboratorion Yhdysvalloissa tekemässä tutkimuksessa todettiin, että asunnonostajat olivat valmiiita maksamaan noin neljän prosentin korotuksen aurinkosähköjärjestelmillä varustetuista asunnoista. Samanlaista vaikutusta voidaan odottaa myös liikekiinteistöihin, erityisesti EU.n energiatehokkuustodistusjärjestelmän valossa, jossa rakennuksen luokitellaan niiden energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen perusteella. 

- Pienempi hiilijalanjälki. Aurinkosähköjärjestelmät voivat vähentää liikerakennusten kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköä verkosta. Kansainvälisen energiajärjestö EA:n mukaan aurinkosähköjärjestelmillä voidaan välttää noin 0,5 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua kilowattituntia kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että tyypillisellä 100kWp:n aurinkosähköjärjestelmällä, joka asennetaan Suomessa liikerakennuksen kattoon, voitaisiin välttää noin 40 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, mikä vastaa noin yhdeksän auton poistamista liikenteestä. 

- Parannettu maine. Aurinkovoimajärjestelmät voivat parantaa liikerakennusten ja niiden käyttäjien mainetta ja imagoa, koska ne viestivät omistajien sitoutumisesta kestävään kehitykseen, innovointiin ja sosiaaliseen vastuuseen. Tämä voi parantaa asiakasuskollisuutta, työntekijöiden tyytyväisyyttä, sidosryhmäsuhteita ja brändin arvoa. Nielsenin tutkimuksen mukaan 66 prosenttia maailmanlaajuisista kuluttajista on valmis maksamaan enemmän sellaisten yritysten tuotteista ja palveluista, jotka ovat sitoutuneet myönteisiin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. 

Aurinkosähkön käytön haasteet liikerakennuksissa

Eduista huolimatta aurinkosähköjärjestelmien asentaminen liikerakennusten katoille aiheuttaa myös joitakin haasteita, jotka on ratkaistava ja voitettava. Joitakin näistä haasteista ovat:

- Korkeat alkukustannukset. Aurinkosähköjärjestelmät edellyttävät huomattavia alkuinvestointeja, jotka voivat estää joitakin rakennusten omistajia ja isännötsijöitä ottamasta niitä käyttöön. SolarPower Europen mukaan aurinkosähköjärjestelmän asentaminen liikerakennuksen katolle maksaa Suomessa keskimäärin noin 1,2 euroa Wp:tä kohti. Tämä tarkoittaa, että tyypillinen 100 kWp:n järjestelmä maksaisi noin 120 000 euroa. Kustannuksia voidaan kuitenkin alentaa hyödyntämällä erilaisia Suomessa ja EU:ssa saatavilla olevia kannustimia ja rahoitusvaihtoehtoja (ks. jäljempänä).

- Monimutkaiset lupamenettelyt. Aurinkoenergiajärjestelmät tarvitsevat erilaisia lupia ja hyväksyntöjä eri viranomaisilta ennen kuin en voidaan asentaa ja liittää verkkoon. Näitä ovat muun muassa rakennusluvat, sähköluvat, verkkoyhteyssopimukset, paloturvallisuustodistukset ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Lupaprosessi voi olla pitkä, kallis ja epävarma paikallisista määräyksistä ja käytännöistä riippuen. Euroopan komissio pyrkii yksinkertaistamaan ja lyhentämään tätä prosessia lupapaketillaan (ks. jäljempänä).

- Rakennustekniset kysymykset. Aurinkosähköjärjestelmät lisäävät painoa ja tuulikuormitusta liikerakennusten katoille, joita ei välttämättä ole suunniteltu kestämään niitä. Sen vuoksi tarvitaan rakennesuunnittelun arviointi, jotta voidaan määrittää katon kapasiteetti ja soveltuvuus aurinkosähköasennukselle. Tämä arviointi voi edellyttää lisäkustannuksia ja muutoksia kattorakenteeseen, kuten vahvistamista, vedeneristystä tai eristystä.

- Tekniset ja toiminnalliset kysymykset. Aurinkosähköjärjestelmät on suunniteltava, asennettava ja huollettava asianmukaisesti optimaalisen suorituskyvyn ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä edellyttää teknistä asiantuntemusta, laadukkaita laitteita sekä säännöllistä valvontaa ja huoltoa. Teknisiä ja toiminnallisia ongelmia voivat olla esimerkiksi varjostus, epäsuhta, hajoaminen, viat, varkaudet, ilkivalta jne. Nämä ongelmat voivat vähentää järjestelmän tehoa ja käyttöikää ja lisätä tulipalon tai sähköiskun riskiä. 

Miten valmistautua EU:n aurinkoenergiamääräyksiin liikerakennuksissa?

Kun otetaan huomioon aurinkosähköjärjestelmien asentamisen hyödyt ja haasteet kaupallisille katoille, miten kaupallisten rakennusten omistajat ja isännöitsijät Suomessa voivat valmistautua EU:n aurinkosähkömandaattiin ja ottaa kaiken irti tästä mahdollisuudesta? Seuraavassa on muutamia vaiheita ja vinkkejä, joita kannattaa harkita:

- Arvioi aurinkosähkön mahdollisuudet ja toteutettavuus rakennuksessasi. Ensimmäinen vaihe on arvioida aurinkosähköjärjestelmän asentamisen mahdollisuudet ja toteutettavuus rakennuksesi katolle. Voit käyttää online-työkaluja, kuten Googlen Project Sunroof tai Solagis arvioidaksesi kattosi aurinkosäteilyä, sähkötuotantoa ja säästöpotentiaalia. Voit myös konsultoida ammattitaitoista aurinkosähköasentajaa tai -insinööriä, joka tekee paikan päällä käynnin ja yksityiskohtaisen teknisen ja taloudellisen analyysin katostasi. 

- Tutustu saatavilla oleviin kannustimiin ja rahoitusvaihtoehtoihin. Toinen vaihe on tutkia erilaisia kannustumia ja rahoitusvaihtoehtoja, joita aurinkosähköhankkeille on saatavilla Suomessa ja EU:ssa. Näitä ovat muun muassa:

- Nettomittaus. Nettomittaus on laskutusmekanismi, jonka avulla aurinkösähkön tuottajat voivat kompensoida sähköverkon sähkönkulutuksensa järjestelmänsä sähköntuotannolla. Suomessa on käytössä pienille uusiutuvan energian tuottajille (enintään 100 kW) tarkoitettu nettomittausjärjestelmä, jonka avulla he voivat vähentää sähköntuotantonsa sähkönkulutuksestaan vuosittain. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan koske verkkomaksuja tai veroja, jotka muodostavat noin 70 prosenttia sähkölaskusta. 

- Verovähennykset. Verovähennykset ovat aurinkösähköinvestointien tai -kulujen veronalaisten tulojen tai voittojen vähennyksiä. Suomessa on käytössä kotitalouksien verovähennysjärjestelmä, jonka mukaan kotitaloudet voivat vähentää 50 prosenttia aurinkosähköasennukseen liittyvistä työvoimakustannuksista tuloverosta. Tätä järjestelmää ei kuitenkaan sovelleta liikerakennuksiin tai muihin kustannuksiin, kuten materiaaleihin tai laitteisiin. 

- Avustukset ja tuet. Avustukset ja tuet ovat suoria maksuja tai alennuksia, joita valtio tai muut tahot myöntävät aurinkosähköprojekteille tai -komponenteille. Suomessa aurinkosähköhankkeisiin on saatavissa erilaisia avustuksia ja tukia eri lähteistä, kuten esimerkiksi

- Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), joka myöntää avustuksia yritysten, kuntien, yhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen uusiutuvaan energiaan tekemiin investointeihin. Avustus kattaa enintään 25 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (enintään 5 miljoonaa euroa) hankkeen koosta, tyypistä ja sijainnista riippuen. 

- Suomen innovaatiorahasto (Sitra), joka myöntää avustuksia innovatiivisille hankkeille, jotka edistävät kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta. Avustus kattaa enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (enintään 1 miljoona euroa) riippuen hankkeen uutuudesta, vaikutuksesta, laajennettavuudesta ja toteutettavuudesta. 

- Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myöntää avustuksia hankkeisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Avustus kattaa enintään 40 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (enintään 500 000 euroa) riippuen rakennuksen tyypistä ja koosta sekä hankkeen energiansäästöpotentiaalista. 

- Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), joka myöntää avustuksia hankkeisiin, joilla tuetaan aluekehitystä, innovointia, kilpailukykyä ja kestävyyttä Suomessa. Avustus kattaa enintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (enintään 10 miljoonaa euroa) riippuen alueesta, teemasta ja hankkeen tavoitteista. 

Toivon, että tämä kirjoitus on antanut sinulle tietoa aurinkosähköjärjestelmien kattohankkeiden haasteista ja mahdollisuuksista. Jos olet kiinnostunut oppimaan lisää tai tarvitset ammattiapua suunnitteluun, insinööriosaamiseen ja toteutettavuustutkimuksiin liittyen, niin ota rohkeasti yhteyttä minuun tai muihin Weladon aurinkosähköasiantuntijoihin. Kuulisin mielelläni sinusta ja keskustelisin siitä, miten voimme yhdessä varmistaa, että aurinkosähköistettyyn kattoon liittyvät unelmasi toteutuisivat. Kiitos lukemisesta ja pysy kuulolla, voit lukea lisää päivityksiä aiheesta LinkedIn-sivullani

Christopher Murray, chris.murray@welado.fi, +358 40 149 3888

EPC projektipäällikkö & PV aurinkovoima-asiantuntija | BMS & HVAC | 

Uusiutuvan energian rakennuttamisesta lisää:

Turvallisuus aurinkosähköjärjestelmien suunnittelussa