-

Ilmastoriskikartoitus auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen jo ennen rakentamista

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten rankkasateet, helleaallot ja tulvat, voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita kiinteistöjen ja infrastruktuurin rakenteille, toimivuudelle ja turvallisuudelle. Riskeihin voidaan varautua ennakoivasti sopeutumissuunnitelman avulla.

Kun ilmastoriskit kartoitetaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, voidaan sopeutumissuunnitelman avulla hallita ilmastoriskejä, säästää tulevaisuuden kustannuksissa, parantaa kohteen kestävyyttä ja varmistaa toiminnan keskeytyksetön jatkuvuus.

Ilmastoriskien arviointimenetelmä

Weladon ympäristön ja riskienhallinnan asiantuntija Saara Pörsti on perehtynyt ilmastonmuutoksen riskien hallintaan diplomityössään, jossa hän kehitti Itäradan ratahankkeelle ilmastoriskien arviointimenetelmän.

”Menetelmällä pystytään paikallisesti tunnistamaan ilmastovaaroja ja arvioimaan niiden vaikutusta rakenteisiin, aikatauluihin ja kustannuksiin. Tulokset Itäradalta osoittivat, että riskien varhainen tunnistaminen mahdollistaa kustannustehokkaat ratkaisut jo suunnitteluvaiheessa ja ehkäisee häiriöitä, jotka voisivat aiheuttaa moninkertaisia menetyksiä rakentamisen ja käytön aikana”, Pörsti kertoo.

Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander vahvistaa, että arviointimenetelmä konkretisoi ilmastoriskejä hankkeen tasolla ja toi suunnitteluprosessille lisäarvoa.

"Sopeutumiskartoitus antaa konkreettisen näkymän siihen, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa rakennettuun ympäristöön – ja mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä jo ennen kuin ensimmäistäkään lapionpistoa on tehty", Pörsti sanoo.

Ilmastoriskit realisoituvat miljardeina euroina

Euroopan ympäristötarkkailutoimiston mukaan sää- ja ilmastoon liittyvät äärimmäiset tapahtumat ovat vuosina 1980–2023 aiheuttaneet EU:ssa vahinkoja noin 738 miljardilla eurolla (EAA, 2024). Suomi on osa tiiviisti kytkeytyneitä globaaleja arvoketjuja, minkä vuoksi häiriöt kaukana maailmalla voivat heijastua nopeasti kotimaiseen tuotantoon, palveluihin ja hintoihin.

”Myös Suomessa koetut sään ääri-ilmiöt ja ilmastolliset muutokset näkyvät jo kasvavina kustannuksina. Esimerkiksi tulvavahingot, lisääntyneet nollakelit ja pitkittyneet hellejaksot lisäävät korjaus- ja huoltokuluja sekä häiritsevät logistiikkaa ja infrastruktuurin toimivuutta”, Pörsti luettelee.

Ennakoiva varautuminen maksaa itsensä takaisin

Ennusteiden mukaan yritykset kohtaavat ilmastonmuutoksen vuoksi kasvavia kustannuksia esimerkiksi toimitusketjujen häiriöistä, energian kysynnän vaihteluista, raaka-aineiden saatavuuden ongelmista ja infrastruktuurin korjausvelasta. Kestävä kilpailukyky on resilienssiä näitä muutoksia ja häiriöitä vastaan.

Pörstin diplomityössään kehittämä malli auttaa tunnistamaan ilmastoriskit ja suunnittelemaan niihin liittyviä sopeutumistoimia. Malli soveltuu erityisesti kiinteistöjen omistajille, rakennuttajille ja infratoimijoille sekä -omistajille, jotka haluavat varmistaa rakennusten ja infran pitkäaikaisen toimivuuden.

"Jokainen kohde on erilainen, ja siksi räätälöity lähestymistapa on tärkeä. Sopeutuminen ei ole pelkkää riskien torjuntaa – se on investointi tulevaisuuteen," Pörsti painottaa.

Kansainväliset analyysit osoittavat, että ennakoiva varautuminen maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Jokainen sopeutumiseen sijoitettu euro voi säästää moninkertaisesti menetettyinä liikevaihtoina, vakuutusmaksuina ja mainehaittoina (UN, 2022).

”Kun ilmastoriskit tunnistetaan ja niiden hallinta sisällytetään investointeihin ja päätöksentekoon, tuloksena on liiketoimintaa suojaava ja samalla sen arvoa sekä luotettavuutta kasvattava kokonaisuus”, Pörsti tiivistää.

Mitä hyötyä sopeutumissuunnitelmasta on?

Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (KISS2030) korostaa, että sopeutuminen on kykyä arvioida ja hallita ilmastoriskejä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Suunnitelma painottaa myös yritysten, teollisuuden, liikenteen ja viestintäinfrastruktuurin roolia ja nostaa yksityisen sektorin keskeiseksi kumppaniksi kansallisen resilienssin vahvistamisessa yhdessä julkisen sektorin kanssa.

Ilmastoriskikartoituksen ja sopeutumissuunnitelman hyödyt

”Onnistuneet sopeutumis- ja varautumistoimet ovat kuin vakuutus, joiden avulla voidaan ennalta turvata kestävän liiketoiminnan jatkuvuus kustannustehokkaasti myös arvaamattomissa ja yllättävissä tilanteissa”, Saara Pörsti tiivistää.

Ota yhteyttä

Kaipaatko Saaran asiantuntemusta hankkeellasi? Ole yhteydessä ja varmista, että organisaatiosi on valmis kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ennakoivasti ja kestävästi.

Saara Pörsti

ympäristön ja riskienhallinnan asiantuntija

044 901 2582, etunimi.sukunimi@welado.fi