Vuoden 2019 hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Samalla sitouduttiin vahvistamaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijämaana. Hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman merkittävää edistystä myös kiertotaloudessa. Kiertotalouden toteutumiselle ollaan nyt ensimmäistä kertaa tekemässä mitattavia tavoitteita, kun ehdotus Suomen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi esiteltiin 13.1.2021. Mitä tämä merkitsee rakennusalalle? 

Rakennusala kuluttaa globaalisti huomattavan osan luonnonvaroista ja aiheuttaa merkittävästi päästöjä. Rakennusalalla on kuitenkin myös mittavat mahdollisuudet vähentää päästöjä pitämällä etenkin betoni, puu ja muovi tehokkaassa kierrossa sen sijaan, että materiaalit käytettäisiin vain kerran. 

Kiertotalousohjelmassa datatalous, älykkäät ratkaisut ja digitalisaatio mainittiin erityisesti resurssitehokkuuden edistämisen sekä kiertotalouden seurannan ja ohjauksen mahdollistajina 

Ohjelma ehdottaa laajaa rahoitusta kiertotalouteen liittyvien teknologioiden kehittämiseen. Investointitukea uusien ratkaisujen löytämiseen ja tuotantoon on siis tulossa, vientituotteiksi asti.   

Mikään ei kuitenkaan etene itsekseen, tarvitaan kysyntää ja tarjontaa eli markkinoiden luomista. Julkisilla hankintayksiköillä on tässä huomattava rooli. Kaikkiin julkisiin rakennushankkeisin ehdotetaan jo vuonna 2022 sovellettavan vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerejä.   

”Uusi kiertotalousohjelma asettaa rajat luonnonvarojen käytölle, tuo kiertotalouden kriteerit julkisiin hankintoihin ja lupaa laajaa rahoitusta teknologian kehittämiseen” 

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii systeemisen muutoksen 

Suomen hyvinvointi on viimeisimmän sadan vuoden ajan rakentunut fossiilisten polttoaineiden sekä luonnonvarojen – metallien, sementin, puun ja muovin – kasvavan kertakäytön varaan. Meillä on nyt globaalisti ratkaistavana kolme ihmisen elinolosuhteita vakavasti uhkaavaa kriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestämätön käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden kato.

Kiertotalous on uudenlaisen talouden perusta, jossa hylätään fossiilisiin polttoaineisiin ja luonnonvarojen kertakäyttöön perustuva lineaarinen talousmalli. Kiertotaloudessa materiaalien arvo säilyy ja ne pidetään kierrossa sen sijaan, että tuhlattaisiin luonnonvaroja heittämällä ne ”pois”. Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kuitenkin systeemisen muutoksen, sillä kiertotalouden ratkaisut esimerkiksi kuluttajalle (korjaaminen, huoltaminen, tavaroiden yhteisomistus) tai elinkeinoelämälle (rakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit tai ilmastoystävälliset betonin korvaajat) ovat vielä kalliimpia tai hankalasti toteutettavia, tai niille ei ole vielä kehittynyt markkinoita.  

Kiertotalousohjelman mukaan vuoteen 2035 mennessä primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei saisi ylittää vuoden 2015 tasoa. Lisäksi sekä resurssien tuottavuuden (raaka-aineiden kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen) että materiaalien kiertotalousasteen (Suomessa nykyisin noin 7 %) tulisi kaksinkertaistua vuoden 2015 tasosta. Luonnonvarojen käytölle ei tietääkseni missään muualla maailmassa ole asetettu näin konkreettista kattoa. 

Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja kansainvälisesti huomattavan paljon, noin 29 tonnia asukasta kohden vuodessa. Kestäväksi käytöksi on arvioitu noin 3-8 tonnia asukasta kohden vuodessa. Vuonna 2015 EU-maiden keskiarvo kulutuksessa oli noin 16 tonnia. Puhumme isosta muutoksesta, mutta myös suurista mahdollisuuksista. Ja rakennusalalle on tässä tarjolla rooli, jolla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ratkaisevasti.  

Weladossa kehitetään kiertotalouden johtamisen ohjeistuksia 

Weladon tavoitteena on saada kiertotalouden johtaminen osaksi kaikkien rakennushankkeiden arkea. Ohjeistuksia kehitetään parhaillaan.  

Miten sinä kehittäisit rakennusalaa?  

Lähde mukaan Weladon ja Ideastructuran kanssa kehittämään rakennusalaa yhdessä, avoimesti. Vincitin LaaS-tiimi tukee matkaamme. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä. 

Lisätietoja noora.haverinen@welado.fi tai Minna-Mari/ Ideastructura 

   

Kaisa Seppänen 

Kirjoittaja on Weladolla harjoittelussa kiertotalouden asiantuntijana

Kiertotalouden strategisen ohjelman materiaalit löytyvät ympäristöministeriön sivuilta: https://ym.fi/kiertotalousohjelma